Hyvinvointivaltion haasteet näkyvät monella yhteiskunnan sektorilla terveydenhuollosta varhaiskasvatukseen, ikääntyneiden hoivaan ja joukkoliikenteeseen. Politiikan on tarjottava luottamusta ja ratkaisuja ongelmiin. Samalla on huolehdittava, että hyvinvointivaltion taloudellinen pohja on vakaa. Valtiontaloutta on vakautettava, mikä vaatii talouskasvua, uusia työpaikkoja, menojen priorisointia ja verotuksen painopisteen siirtoa työstä kulutukseen. Kaupunkien menestys on avainasemassa Suomen talouden kohentamisessa.
Laadukkaat sote-palvelut edellyttävät hoitajapulan ratkaisemista
Toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut ovat hyvinvointivaltion ydintä. Uutisointi kertoo päivystysten ruuhkista, ikääntyneiden hoivapaikkojen puutteesta ja terveysasemien jonoista. Olen tehnyt töitä lääkärin urallani terveysasemalla, päivystyksen etulinjassa, vuodeosastolla, leikkaussalissa ja koronateho-osastolla. Monet terveydenhuollon haasteet heijastuvat juuri sairaalapäivystykseen. Jos perusterveydenhuollon osastoille tai ikääntyneiden palveluasumiseen ei pääse, päivystys muuttuu vuodeosastoksi. Ongelmien juurisyynä on usein hoitajapula.
Lähes kaikki hyvinvointialueet ja Helsinki joutuivat aloittamaan sote-uudistuksen jälkeen alijäämäisellä budjetilla. Laadukas terveydenhuolto ja työvoimapulan ratkaiseminen vaativat riittävää valtionrahoitusta hyvinvointialueille. Sote-uudistuksen rahoitusmalli onkin uudistettava Helsingille ja HUS:lle reilummaksi. Esimerkiksi väestönkasvu, vieraskielisten määrä ja monet pääkaupunkiseudulle keskittyneet ongelmat on huomioitava rahoituksessa paremmin. Palkkaus on hoitoalan vetovoimalle keskeistä. Olemme toteuttaneet Helsingistä vuodesta 2018 alkaen omia palkkaohjelmia, joita tarvittu erityisesti varhaiskasvatuksessa ja perusterveydenhuollossa. Soten valtionrahoituksen tulisi mahdollistaa palkkaohjelmien jatkaminen, jotta voisimme ratkoa vaikeimpia rekrytointihaasteita.
Työn merkityksellisyys on sote-alan vahvuus
Koko sote-ala tarvitsee nostetta. Suurin osa sektorin työntekijöistä kokee työnsä hyvin merkitykselliseksi. Olen urallani työskennellyt monissa lämminhenkisissä työyhteisöissä, joissa palveluita kehitetään aktiivisesti. Vetovoimaisille työyhteisöille on annettava työrauhaa kehittää omaa toimintaansa, ja ottaa niistä mallia muualle. Tiimien lähijohtaminen, työn joustot erilaisissa elämäntilanteissa, etenemismahdollisuudet, jatkuva oppiminen ja kouluttautuminen sekä työssäjaksamista tukeva työterveyshuolto vaativat kaikki parannuksia sotealalla.
Ikääntyneiden hoiva kuntoon
Väestö ikääntyy vauhdilla ja yhteiskunnassa on pohdittava tarkkaan, miten niukkenevilla resursseilla voidaan kestävällä tavalla vastata lisääntyvään hoivan tarpeeseen. Heikosti kotona pärjäävä ikääntynyt päätyy lopulta toistuvasti sairaalan päivystykseen ja kalliille vuodeosastopaikalle odottamaan paikkaa palveluasumisesta. Ympärivuorokautiseen hoivaan onkin päästävä sujuvasti siinä tilanteessa, kun tarve vaatii. Meillä ei ole varaa sulkea enää yhtään hoivapaikkaa ja tiukentuvan hoitajamitoituksen osalta on tarvittaessa tarkasteltava myös siirtymäaikaa. Kriittisintä on tottakai ratkoa hoitajapulaa, houkutella alalle uusia ihmisiä ja pitää kiinni kokeneista hoitajista. Kotihoitoa on parannettava ja omaishoitajien jaksamisesta huolehdittava.
Ikääntyneiden akuuttitilanteita voidaan arvioida ja hoitaa laadukkaasti myös ilman raskasta siirtoa päivystykseen. Tein vuonna 2017 aloitteen liikkuvan päivystysyksikön pilotoinnista. Nyt Helsingissä on jo kohta parin vuoden ajan toiminut liikkuva hoitaja, joka tukee kotihoitoa ja hoivakoteja päivystyksellisten tilanteiden hoidossa. Kokenut sairaanhoitaja pystyy ratkaisemaan lääkärin konsultaatiotuella monen akuuttitilanteen ja ohjaamaan hoidon ja seurannan potilaan asuinpaikassa.
Reetta Vanhanen, Lääkäri, vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja, eduskuntavaaliehdokas