Liikunta on yksi ihmisen perustarpeista ja edesauttaa hyvinvointiamme sekä terveyttämme monin tavoin. Liikunnalla on monia positiivisia vaikutuksia muun muassa sydän- ja verisuonisairauksien, tuki- ja liikuntaelinvaivojen sekä mielenterveysongelmien ehkäisyssä. Liikunta parantaa paitsi mielialaa ja terveyttä myös vähentää sairauspoissaoloja työstä, lisää työtehoa ja vähentää sekä ennenaikaista eläköitymistä että terveydenhuollon kuluja. Liikunta ja urheilu tuovat myös sosiaalisia kontakteja ja opettavat erityisesti nuorille, ja miksei myös varttuneemmille, ryhmässä toimimisen taitoja sekä keinoja käsitellä onnistumisia ja pettymyksiä.
Liikunnan ja hyvinvoinnin tukeminen ja liikkumiseen kannustaminen on tärkeää kaikissa ikäluokissa pienistä lapsista vanhuksiin. Panostamalla liikuntaan, panostetaan terveyttä ja hyvinvointia lisäävään toimintaan sen sijaan, että jouduttaisiin panostamaan moninkertaisesti erilaisten liikkumattomuudesta aiheutuvien vaivojen hoitoon.
Helsingissä on panostettu ilahduttavan paljon liikunta- ja kuntoilumahdollisuuksien kehittämiseen ja erityisesti ulkoliikuntapaikkoihin. Viime vuosina monet ulkoliikuntapaikat on muutettu hyvin varustelluiksi ulkokuntosaleiksi nykyaikaisine painosäädettävine kuntoilulaitteineen. Tämän lisäksi eri puolille kaupunkia on rakennettu suuren suosion saaneita kuntoportaita ja samalla jo vähän vanhempia kuntoportaita ollaan kunnostamassa paremmin suurten ihmisjoukkojen käyttöön soveltuviksi.
Kaupunkilaiset haluavat laadukkaita liikuntapalveluja. Yksi esimerkki tästä on Helsingin osallistuvan budjetoinnin hanke OmaStadi, jonka kautta kaupunkilaiset saavat esittää ideoitaan kaupungin kehittämiseksi, ja eniten kannatusta saaneet kehitysehdotukset toteutetaan. Vuosien 2020–2021 Omastadi-ideoiden yhteiskehittämisvaiheeseen eteni kaikkiaan 489 ehdotusta, joista 187 eli reilusti yli kolmannes koski liikuntapalveluita ja liikuntapaikkojen kehittämistä. Osallistuva budjetointi mahdollistaa erityisesti lähiliikuntapaikkojen kehittämisen, mutta ei onneksi ole ainoa tapa, jolla kaupunki tukee liikkumista.
Liikuntapalveluihin ja kuntoilun mahdollistamiseen panostaminen on tärkeä osa Helsingin kaupungin palveluita. Helsinki investoi liikuntapalveluihin vuosittain yli 100 miljoonaa euroa ja on opetus- ja kulttuuriministeriön jälkeen suomalaisen liikunnan suurin yksittäinen tukija. Kaupungin tuki liikunnalle on huomattavan tärkeää ja korostuu entisestään tulevaisuudessa, tilanteessa, jossa valtion menoja tullaan tarkastelemaan aiempaa tarkemmin. Myös merkittävän urheilun tukijan Veikkauksen liikunnalle osoittama tuki on epävarmaa, koska Veikkauksen jaettavissa oleva tuki riippuu rahapelaamisen määrästä, jota pelaamisen haittoja torjuttaessa pyritään hillitsemään.
Helsingin taloudellinen asema on moneen Suomen kuntaan ja muihin Suomen suuriin kaupunkeihin nähden monin tavoin poikkeuksellisen hyvä. Koronakriisin jälkeisessä ajassa kuitenkin myös Helsingin talouteen kohdistuu monia epävarmuustekijöitä. Kaupungin kehittäminen edellyttää monia erilaisia panostuksia ja päätöksenteossa joudutaan jatkuvasti tekemään harkintaa, mihin kaupungin rajalliset resurssit ohjataan.
Monista tulevaisuuteen liittyvistä epävarmuustekijöistä huolimatta on varmaa, että liikuntaan panostamalla ja kannustamalla luodaan monipuolisesti edellytyksiä kaupunkilaisten hyvinvoinnille. Onkin syytä varmistaa, että myös jatkossa Helsingin kaupunki tukee merkittävällä tavalla kaupunkilaisten mahdollisuuksia urheiluun ja liikkumiseen. Hyvinvoivat ihmiset luovat hyvinvoivan kaupungin ja sellainen Helsingin tulee olla myös jatkossa.
Olli-Pekka Lammi, KTM, yhteiskuntatieteiden maisteri
Helsingin Vihreiden kuntavaaliehdokas
”Talouden pitää olla hyvissä käsissä.”
