Helsingin päättämä asuntorakentamistavoite (ennätykselliset 8000 asuntoa vuodessa) ja samaan aikaan meille Vihreille tärkeä lähivirkistysalueiden säilyttäminen ovat selkeästi ristiriidassa keskenään.
Meidän Länsi-Helsingin Vihreiden alueella näitä kiistanalaisia paikkoja on paljon. Esimerkiksi Haagassa niitä on useita, kuten esimerkiksi urheilukentän alue. Pajamäessä Patterinmäen vähäinenkin rakentaminen Raide-Jokerin alla on saanut aikaan kansanliikkeen. Meilahdessa taas Pihlajatien kallio on saanut olla rauhassa jo yli 20 vuotta. Siinä kohtaa kaavassa on yleinen rakennus, jonka rakentaminen murskaisi kauniin kallion, joka on ikäänkuin “vanhan” Mannerheimintien puistomainen pääty. Näitä tapauksia riittää. Tuntuu, että jokainen epävirallinen viheralue on täydennysrakentamisen tarkastelun kohteena.
Myös Keskuspuisto on jatkuvasti vaaravyöhykkeessä. Hämeenlinnanväylän kaupunkibulevardi saatiin jäihin, mutta rakentaminen uhkaa puiston kapeimmalla paikalla Pirkkolassa, jossa luonnontilaista metsää on vastikään kaadettu. Myös Lääkärinkadun pään rakentamista Laaksossa ajetaan kaupunkisuunnitteluvirastossa sisukkaasti vuodesta toiseen. Muualla kaupungissa yksi suuri kiistanalainen alue on Malmin lentokenttä, vaikka sen rakentamista vastustaa erittäin laaja kansalaismielipide Pohjois-Helsingissä.
Epäilemättä kaupunkibulevardit pysyvät myös tulevaisuudessa kiistojen kohteena. Vihdintien bulevardisointi täällä Länsi-Helsingissä on jo päätetty. Itseäni on jo alkanut mietityttämään mitä seurannaisvaikutuksia sillä mahtaa olla. Kun suurjännitejohto kaivetaan maan alle Vihdintiellä, ennakoiko se, että seuraavaksi aletaan suunnitella sen siirtämistä maan alle myös matkalla Meilahti – Tali, jolloin päästäisiin rakentamaan kaikki Munkkiniemen ja Niemenmäen reunan viheralueet?
Entä sitten ne paikat, mihin voisi rakentaa? Onhan niitäkin oltava. Sipoon liitosalue on uinunut laajoine peltoineen jo 11 vuotta. On häpeäksi kunnallisille päättäjille, että sen rakentaminen on täysin pysähdyksissä. Syitä tähän on tietysti monia, mutta kyllä siellä on alueita, joita vallan hyvin voisi varata asuntorakentamiseen ilman suuria haittoja luonnonsuojelulle. On jopa kyynisen huvittavaa, että alueliitoksen jälkeen Sipoon kunta esimerkiksi on rakentanut uuden kerrostalolähiön Söderkullaan.
Hivenen asuntopolitiikasta. Asuntoja pitäisi saada lisää ja mieluiten edullisia. Rakennusliikkeet ovat tässä saamassa joululahjan, jos HITAS-järjestelmä lopetetaan, vaikka se voitaisiin säilyttää nykyiset epäkohdat korjaten. Uskooko joku todella, että sen lopettaminen ei aiheuta keskimäärähintojen nousua? Miten urakoitsijat ovat kuitenkin voineet rakentaa kohtuullisella katteella HITAS-asuntoja? No, ovat voineet, vaikka nyt jatkossa ne saavat rakentaa kaikki vapaarahoitteiset asunnot paremmalla katteella. Kiittävät ja kumartavat Helsingin päättäjiä.
Ensi kuntavaaleissa nämä kaksi ristiriitaista tavoitetta kohtaavat ehdokkaat vaalitoreilla. Asuntoja halutaan lisää, mutta samalla lähipiirissä olevien viheralueiden arvostus on kasvamassa. On sanomattakin selvää, että vihreiden kuntavaaliehdokkaiden ja Helsingin Vihreiden on pidettävä lähiluonnon puolia näissä kysymyksissä. Se on meidän Vihreiden tehtävä.
Tuomo Rintamäki
LäHeVin hallituksen jäsen, kaavoitusvastaava