Tehokkaammat työnteon muodot ovat saapumassa, eikä paluuta enää entiseen ole. Osaamisen hankinta moninaistuu ja yritykset kaipaavat joustavuutta, eivät sitoutumista. Tulevaisuuden työelämän nouseva megatrendi on osaamisen ostaminen palveluna. Hierarkkiset organisaatiot kuihtuvat vähitellen pois ja tilalle kasvaa verkostoimainen rakenne. Laajan kumppanuusverkoston merkitys korostuu, kun osaamista haetaan perinteisen rekrytoinnin sijaan ulkoistuksen kautta. Millä tavalla nämä työelämän muutokset heijastuvat yksilön kyvykkyyteen ja vaadittavaan osaamiseen? Miten säilyttää riittävä osaaminen tulevaisuuden työmarkkinoilla?
Työteon muodot muuttuvat, kun vaihtoehtoinen työvoima osoittautuu pysyvää työvoimaa joustavammaksi valinnaksi. Työ ei ole enää sidottuna työympäristöön vaan osaamiseen. Työ muodostuu erilaisista projekteista, hankkeista, toimeksiannoista ja tilauksista. Työuralla kehittymisen kannalta on merkittävää säilyttää kyky ja halu oppia uutta. Nopeatempoinen ja jatkuvasti muuttuva työmarkkina odottaa tekijältään elinikäisen oppimisen taitoa. Uusi työ tarjoaa mahdollisuuden kokeilla, onnistua ja myös kaatua ja kompuroida. Uusi työ on yhteisöllistä, yhdessä oppimista, jossa kumppanuusverkostot muodostuvat kilpailuvalteiksi. Uusi työ tuo mukanaan täysin uusia ammatteja, joita vielä ei ole edes olemassa. Muutos vie ammatteja, joita on tällä hetkellä käynnissä. Muutos vaatii kouluttautumista ja uudelleentyöllistymistä. Ennen kaikkea uusi työ vaatii meiltä jatkuvaa osaamisen kehittämistä.
Taidot ja osaaminen, mitä tulevaisuuden työelämä etsii, on helposti nähtävillä useiden tutkimusten puhuessa samaa kieltä. Siitäkin huolimatta olemme sokeita muutoksen edessä. Työttömyysluvut nousevat ja kuilu kysynnän ja tarjonnan välillä kasvaa. Työllisyyttä ei paranneta sanktioiden tai karenssien määrällä. Ei antamalla ylhäältä päin käskyjä vaan mahdollistamalla ratkaisujen löytymisen prosessien ääreltä.
Pakotteita käytetään kohtuuttoman paljon työttömien aktivoinnissa.
Pelotestrategian sijaan meidän kuuluu rakentaa konkreettisia reittejä työelämään ja mahdollistaa joustavat tavat kouluttautua työn sisällä ja sen ohessa. Ongelma ei ole työttömyys, vaan ratkaisut millä pyrimme työttömyyttä edistämään. Puutteellinen osaaminen ja rikkinäinen työkokemus kulkevat käsi kädessä, eikä työmarkkinoille pääsy vaikuta helpottuvan vaan päinvastoin, ilman pätevää kompetenssia tulevaisuuden kuva näyttää työttömän työnhakijan silmin yhä synkemmältä.
Työelämä on yhä enemmän sirpaleinen ja työ kasaantuu useista työsopimuksista ja projekteista.
Miten varmistamme, että hekin, jotka ovat jo nyt vaarassa jäädä työelämän ulkopuolelle pysyvät muutoksessa mukana?
Tutkimukset osoittavat meille suuntaa mihin kulkea, kyse ei ole tiedon puutteesta vaan siitä käytämmekö tietoa löytääksemme ratkaisut. Näemme tulevat trendit ja tiedämme osaamisen merkityksen korostuvan. Käytämmekö tietoa heidän eduksi, jotka sitä eniten tarvitsevat? Tulevaisuuden työelämässä yksilöllä on yhä suurempi vastuu omasta osaamisestaan ja sen säilymisestä muuttuvilla markkinoilla. Suurempi vastuu yksilölle tarkoittaa suurempaa vastuuta yhteiskunnalle pitää huolta heikoimmassa asemassa olevista muutoksen keskellä.
Tarvitaan nopeampaa ja joustavampaa koulutusta alan vaihtamiseen. Ammatillisten oppilaitosten, yritysten sekä työllisyystoimijoiden yhteistyötä. Tukea ja tiedon jakamista työelämän muutoksesta. Enemmän yksilökeskeistä lähestymistapaa, vähemmän organisaatiokeskeistä ajattelua.
Maria Aleksiina Korpisalo, työelämän asiantuntija, yritysneuvoja
Helsingin Vihreiden kuntavaaliehdokas
”Missioni on edistää nuorten työllisyyttä.”
