Eläkeputken poisto on ollut esillä viime aikoina monella taholla ja mediassa. Sitä perustellaan muun muassa eliniänodotteen pitenemisellä. Eliniänodotteen kasvaessa työssäkäyvien osuus pienenee koko väestöstä ajan myötä.
Kun 50-luvulla kysyttiin lapsilta, miltä näyttää 50-vuotias. Vastauksena oli mm. ”50-vuotias on isoisä tai mummo, joka istuu keinutuolissa ja käyttää kävelykeppiä”. Tämä varmaan pitikin paikkaansa silloin. Nykyisin 50-vuotias voi olla viriili ja harrastaa liikuntaa, bilettää ja näyttää 30-vuotiaalta. Elintason kasvamisen ja terveydenhuollon edistymisen vuoksi ihmiset elävät pitempään. Eliniän pidentyminen on evoluution mukaista.
Perinteinen elämänkaari ei ole enää itsestäänselvyys, kuten oli aikaisemmin, jolloin ihmiset tunsivat olevansa kiinteästi yhteisön jäseniä. He olivat kollektiivisia, kun työtä tehtiin käsin ja tarvittiin paljon työvoimaa.
Kukaan ei ole seppä syntyessä, ei myöskään sitä välttämättä koko loppuelämäänsä, näin voitaisiin todeta. Kaipolan tehtaat suljettiin vähän aikaa sitten ja monia alan ammattilaisia jäi työttömäksi. Sama asia tapahtui jo muutama vuosi sitten Myllykoskella. Monet heistä pelasti työttömyysputki, joka antoi mahdollisuuden edes siedettävään elämään pitkän työuran jälkeen.
Markkinat muuttuvat jatkuvasti ja tehtaitakin joudutaan sulkemaan tuon tuostakin. Nuorena hankittu koulutus ja työn mukana tuoma ammattitaito eivät enää välttämättä riitä muuttuvissa olosuhteissa. Tarvitaan uudelleenkouluttautumista, vaikka toiselle alalle. Samoin iäkkäiden työntekijöiden tulisi hankkia lisäkoulusta ihan päivittääkseen oman alan tietojaan.
Koulutus maksaa aika paljon. Käytännössä työnantajat kustantavat ja antavat mahdollisuuden lisäkoulutukseen omille työntekijöilleen. Ongelmaksi muodostuu, ettei koulutusta saa muulta kuin siltä alalta, mitä työnantaja edustaa.
Ainoita kohtuuhintaisia ovat kansalais- ja työväenopiston ja avointen yliopistojen koulutustarjonta. Kurssit ovat iltaisin niin, että myös työssäkäyvät voivat niihin osallistua, mutta niistä ei helposti saa minkäänlaista tutkintoa aikaiseksi.
Yhteiskunnan tulisi järjestää matalan kynnyksen periaatteella koulutusta ikääntyville ihmisille. Siksi voisi esim. avoimessa yliopistossa antaa jonkin tiedehaaran perusjakson suorittamisesta jo tutkintotodistuksen, jolla olisi arvoa työmarkkinoilla.
Ikääntyvän ihmisen koulutusharrastus antaa virikkeitä myös aivoille ja näin ehkäisee muun muassa erilaisia muisti- ja muita aivotaantumasairauksia. Koulutus antaa myös elinvoimaa ja vireyttä vanhentuville ihmisille. Se auttaa myös työmarkkinoilla pysymiseen sekä omassa työssä jaksamiseen ja pärjäämiseen.
Jaakko Saarinen
Hallituksen jäsen, Länsi-Helsingin Vihreät
Kuva: Pixapay