Kuntalain ensimmäisessä pykälässä mainitaan kunnan tehtäväksi ”edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla.” Mitä tämä elinvoima oikein on, mitkä tekijät siihen vaikuttavat ja miten Helsingin elinvoimaa voidaan kehittää?
Hyvin hoidettu talous muodostaa pohjan elinvoiman kehittämiselle
Helsingin elinvoiman ytimessä on kaupungin kyky mahdollistaa ja tuottaa palveluita, joita kaupunkilaiset tarvitsevat asumiseen ja elämiseen. Tästä syystä elinvoiman perusedellytys on Helsingin vakaalla pohjalla oleva talous. Hyvin hoidettu talous antaa kaupungille pelivaraa toteuttaa erilaisia kehityshankkeita, joilla edelleen edesautetaan talouden positiivista kehitystä sekä investoidaan kaupungin palveluihin ja viihtyisyyteen.
Vakaalla pohjalla olevassa kuntataloudessa menot ja tulot ovat tasapainossa, vaikka kaupungin tulos heilahtelisikin eri vuosina suuntaan tai toiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että menojen kasvun täytyy olla hallittua ja menonlisäykset täytyy pystyä kohdistamaan sellaisiin asioihin, jotka parantavat aidosti kaupunkilaisten hyvinvointia ja edesauttavat kehittämään kaupunkia ja sen vetovoimaa haluttuun suuntaan.
Ominainen piirre kaupungin rahankäyttöä koskien on, että suuret, paljon rahaa vievät hankkeet ovat usein useiden vuosien kestoisia ja niiden vaikutusta helsinkiläisten arkeen ja hyvinvointiin tässä päivässä voi olla vaikea osoittaa. Esimerkiksi suuret liikenneratkaisuihin tehtävät investoinnit edellyttävät vuosien, jopa vuosikymmenten takaisinmaksuaikaa, näiden vaikutus kuntatalouteen ja kaupunkilaisten arkeen rakennusvaiheessa, mahdollisesti usean vuoden ajan, on lähinnä negatiivinen, mutta valmistuessaan hankkeet parantavat huomattavasti Helsingin kykyä vastata kasvaneen asukasmäärän ja liike-elämän tarpeisiin ja edesauttavat kaupungin vetovoiman ja elinvoiman myönteistä kehitystä. Tästä syystä kaupunkikehitystä ja investointeja on pystyttävä tekemään riittävän pitkällä tarkasteluhorisontilla.
Kaupungin tulot muodostuvat pitkälti yhteisöverotuotoista, kunnallisverosta sekä kaupungin omistamien yhtiöiden osinkotuotoista. Helsingin talouden ja elinvoiman kannalta keskeinen kysymys onkin, miten hyvin kaupungin elinkeinopolitiikkaa voidaan kehittää ja toteuttaa niin, että luodaan edellytykset ja mahdollisuudet yritysten kilpailukyvylle ja menestymiselle sekä työllisyydelle ja tätä kautta kaupungin tulojen kasvulle. Tämä edellyttää monitahoista taloudellisen toimeliaisuuden ja yritysten toimintamahdollisuuksien kehittämistä, jossa erilaisina osatekijöinä ovat yritysten fyysisen toimintaympäristön ja liikenneratkaisujen kehittäminen, osaavan työvoiman saatavuus, sekä toimintaan liittyvien säädösten ja päätösten tekeminen ketterästi, niin että yritysten saavat toimintaansa tukea vaivattomasti ja helposti.
Kehittyvän kaupungin tulee kasvaa ja houkutella asukkaita sekä osaavaa työvoimaa
Jotta Helsinki voi tarjota sekä lakisääteiset että muut kaupunkilaisten tarvitsemat palvelut, ja jotta Helsingissä on hyvä asua, kaupungin tulee kasvaa. Väestön ikääntyessä tulee kaupunkiin houkutella lisää eri ikäisiä asukkaita, suurelta osin siksi, että Helsinkiin ja sen yrityksille saadaan työvoimaa, kaupunki saa verotuloja ja jotta Helsinki on asukkaiden myötä elävä ja viihtyisä asuinympäristö.
Kaupungin ja kaupunkiympäristön on oltava toimiva ja viihtyisä, jotta Helsinkiin halutaan muuttaa ja täällä halutaan asua. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että kaupungissa on toimiva julkinen liikenne, palveluja perheille ja mahdollisuus kohtuuhintaiseen asumiseen. Helsingin on oltava niin houkutteleva, että ihmiset viihtyvät, voivat hyvin ja haluavat rakentaa elämänsä tänne.
Erityisesti perheasuntoja täytyy pystyä tuottamaan ja tarjoamaan lisää, jotta Helsinki voi edelleen olla houkutteleva ja mahdollinen asuinkaupunki lapsiperheille. Sellainen kehitys, jossa lapsiperheiden on muutettava pois Helsingistä muihin pääkaupunkiseudun kuntiin asumisen kalleuden tai lähipäiväkotipaikkojen puuttumisen takia ei ole toivottavaa kehitystä, eikä edesauta kaupungin elinvoiman kehittämistä.
Menestyäkseen ja kehittyäkseen yritykset tarvitsevat osaavaa ja koulutettua työvoimaa. Tästä syystä koulutukseen tulee panostaa jatkossa enemmän. Koulutus ja sivistys on tietysti jo lähtökohtaisesti arvokasta, tärkeää ja tavoiteltavaa, mutta koulutuksen tarve korostuu tarkasteltaessa asiaa Helsingin elinvoiman kehityksen kannalta. Koulutus ja koulutetun työvoiman saatavuus ovat elinkeinoelämän tarpeiden kärjessä. Ilman osaavaa työvoimaa yritykset eivät voi kasvaa ja kehittää toimintaansa. Koulutetun työvoiman saatavuus houkuttelee tekemään lisää työpaikkoja ja hyvinvointia luovia investointeja.
Viihtyisä elinympäristö luo houkuttelevan ja vetovoimaisen kaupungin
Hyvin hoidetun kuntatalouden, vireän elinkeinoelämän ja toimivien työmarkkinoiden ohessa tärkeä, ellei jopa tärkein, osatekijä Helsingin elinvoiman rakentumisessa on kaupungin viihtyisyys. Jotta Helsingissä on hyvä asua ja jotta kaupunkilaiset voivat hyvin, on pystyttävä pitämään huoli siitä, että elinympäristö koetaan kotoisaksi ja turvalliseksi. Elinalueen houkuttelevuutta voidaan lisätä muun muassa huolehtimalla siitä, että kaupungissa on riittävästi virkistystä varten tarvittavia viheralueita ja puistoja, kaikille avoimia helposti saavutettavia liikuntapaikkoja sekä toimivat liikenneratkaisut.
Jotta kaupunkiympäristö on elävä, on pystyttävä huolehtimaan siitä, että kaupungissa on kiinnostavaa arkkitehtuuria, monipuolinen kulttuuritarjonta ja tapahtumia sekä lähiluontoa ja yhteisöllisyyttä. Viihtyisässä elinympäristössä on hyvä asua, ihmiset voivat hyvin ja haluavat osallistua oman asuinalueensa kehittämiseen ja siitä huolehtimiseen.
Positiivinen kierre ruokkii kaupungin elinvoimaa
Helsingin elinvoiman syntyminen ja kehittäminen voidaan nähdä positiivisena kehänä, jossa eri osa-alueet vaikuttavat toisiinsa. Jotta kaupungissa on hyvä elää ja sinne on houkuttelevaa muuttaa, on sen pystyttävä tarjoamaan asukkailleen kohtuuhintaista asumista, toimiva joukkoliikenne sekä toimivat peruspalvelut. Koulutukseen, kulttuuriin ja liikuntaan panostaminen on elintärkeää, koska näin paitsi lisätään asukkaiden hyvinvointia myös parannetaan kuntalaisten terveyttä, vireyttä ja osaamista. Tällä puolestaan on sosiaalimenoja vähentävä vaikutus ja työkykyä sekä edelleen työllisyyttä ja verotuloja lisäävä vaikutus.
Monimuotoinen asukaskunta, eri ikäisiä, eri taustoista tulevia ja eri ammattiryhmiä edustavat kaupunkilaiset, tuo elämää kaupunkiin. Toimiva ja elämää sykkivä kaupunki palvelee ja houkuttelee asukkaita, luo paikallisen markkinan palveluille ja tarjoaa työvoimaa yrityksille sekä vahvistaa kaupungin verotuloja, taloutta ja elinvoimaa edelleen.
Olli-Pekka Lammi
Helsingin Vihreiden kunnallisvaaliehdokas
Kuva blogin alussa: Helsingin kaupunki / Antti Pulkkinen